Valmistuva koti tuntuu taas vähän enemmän kodilta, kun kuistit nököttävät paikoillaan. Tosin ilman kaiteita vielä tässä vaiheessa.
Kuistilla on myös kunniapaikalla vanha kirkonpenkki, joka on pelastettu Äänekosken vanhasta puukirkosta. Kirkkohan paloi 60-luvulla aivan maan tasalle.
Innolla odottelen hetkeä, jolloin olisi aikaa istahtaa penkille ja miettiä syntyjä syviä... No, pari kuukautta vielä ainakin aherretaan.
3 kommenttia:
hyvälle näyttää kirkonpenkki kuistilla, innolla odotan mille teidän kaiteet näyttää
Hieno tuo hirsipenkki! :) Tuollaisia varmasti harvoin mistään löytää.
Mua aina huvittaa tuossa kirkon polttamisessa se, että se polttaja meni kanisteri kourassa taksilla sitä polttamaan, ja taksikuski, kun vielä kysyikin, että mitäs teet, ja, kun tuhopolttajaheppu vastasi, niin kuski vaan naureskeli... Hyvä, että sieltä on onnistunut jotakin jäämään jäljelle, tästä nykyisestä rumiluksesta ei tarvitsisi jäädäkkään jos sattuisi yhtä köpelösti käymään; mitäköhän on senkin arkkitehdin päässä pyörinyt, joka tuon kirkon on suunnitellut?!
Teillä rakennuspuuhat edistyy huimaa vauhtia; toteutuu se perinteinen suomalaisten jouluksi kotiin -unelma:)
Lähetä kommentti